J.H. Erkko

 PENSAITA JA PUITA

Pensahaksi matalaksi

kanerva meillä jää;

etelässä lämpimässä

puuksi se ennättää.

Kunpa vain ei ihmiset

meill´ ois pelkät pienoiset,

matalat ja matavaiset,

kurjat, kierot, halpamaiset.

 

Oispa aika toivottaa

heille vartta vahvempaa:

selkärangan

niinkuin hongan,

joka pilvissä,

yössä, myrskyssä

korkeutehen päänsä kurkottaa,

seistä, sortuakin uskaltaa.

 

 

Uuno Kailas

PIENESSÄ MAASSA

 

Rajat liian pienet. Ei ole askelen alaa.

Kukin täällä on muiden tiellä ja puree muita.

Joka naapurinportista hyökkää arvaamatta

salakauna ja kateus - koira, väijyvä luita.

 

Raja-aitoja kaikkialla. Ja porteilla kilpi:

"Tämä on minun alueeni" ja "Käänny tästä!"

He mittaavat kuutiotuumin ilman toisillensa:

kas, hengitä tämä - ja lakkaa hengittämästä!